Omista lapsistani huomaan aina silloin tällöin oikein korostetusti kuinka paljon maailma on muuttunut. Ymmärrän vielä että neljäsluokkalainen lähettää koulutöitänsä sähköpostilla kotiin, että voisi jatkaa hommaa kotona, mutta kyllä tekniikka on tuttua nykyää jo tosi nuorille. Tänä aamuna huutelin tokaluokkalaiselle poikatytölleni, että pitäisi ruveta pukemaan ulkovaatteita ja alkaa vähitellen lähteä kouluun. Ja mitä tyttö vastasikaan: "Joo, ihan kohta, mä loggaan ensin ulos!" Oli ehtinyt jo aamulla logata kotiverkkoomme ja surffasi netissä. Entä sitten eilen illalla kun kutsuin lapset iltapalalle. Viisivuotias prinsessamme huusi vastaan: "En mä voi vielä, tätä ei voi tallettaa tässä kohtaa!" Tyttö pelasi pleikkarilla...

Huoh, itse tutustuin commodore 64:een joskun 13-vuotiaana, enkä sillä osannut mitään tehdä ilman isoveljen apua. Nytkin tulisi tenkkapoo aika usein ellei mies sattuisi olemaan koodari.

Peleistä ja leffoista vielä sen verran, että tunnen usein olevani aikamoinen tiukkapipo, pidän nimittäin kohtuullisen tiukasti kiinni ikärajoista, en usko että niitä on huvikseen ja randomilla niihin lätkitty. Olen kieltänyt lapsiani pelaamasta tai katsomasta ikäsuosituksen/-rajan puolesta isommille tarkoitettuja pelejä/leffoja myöskään kavereiden luona. Rutinaahan siitä tuli, poika varsinkin kysyi että mitä jos kaveri pelaa. Kehotin kertomaan kaverille, ettei meidän lapsilla ole lupaa pelata, ja jos kaveri välttämättä haluaa pelata, niin meidän lapset voi sitten tulla kotiin. Tähän mennessä kaverit ovat pitäneet toisen kanssa leikkimistä tärkeämpänä, tai sitten ovat vaihtaneet pelin toiseen. Saa nähdä koska tämän suhteen alkavat ongelmat, en nimittäin usko että tämä sujuu jatkossakin näin kivuttomasti.

Omat lapset ovat uskoneet rajoituksiin ihan mukavasti, sillä pari vuotta sitten kun vanhimmista lapsista poika oli 8- ja tyttö 6-vuotias, annoin heidän katsoa isänsä kanssa E.T:n, jonka ikäraja on 7 vuotta ja jota en osannut  pitää pelottavana, mutta nämä meidän herkkikset näkivät puolen vuoden ajan painajaisia ja pelkäsivät mennä illalla nukkumaan. Oli meinaan aika hyvä opetus; siitä on hyvä muistuttaa kun haluaisivat katsoa esim. uusimman Harry Potterin.

Lopuksi täytyy tunnustaa, että mies oli antanut lasten katsoa StarWarsit... katsoi itse ne lasten kanssa. Niistä ei tullut mitään pelkokohtauksia, mutta olen silti sitä mieltä ettei 5,5-vuotiaalla olisi mitään asiaa katsoa tuollaisia leffoja, eikä kyllä meidän 10-vuotiaskaan kykene niitä sulattamaan!