Olisi varmaan hirveen fiksua ja aikuista mennä nukkumaan.. Viime yönä sain nukuttua univelkaa pois kun simahdin harvinaisen aikaisin (kymmeneltä, yleensä menee aina yli puolen yön), ja koska aamulla ei tarvinnut hoputtaa tai kuskata ketään lapsista mihinkään (syysloma), sain nukkua kellon ympäri. En edes herännyt miehen lähtöön joskus seitsemän aikoihin ja lapsetkin nousivat ja söivät aamupalan omia aikojaan.

Nyt ei sitten väsytäkään yhtään, ja toisaalta ihan hyvä valvoa niin nukuttaa aamulla pitempään.. Mies on nimittäin teekkariaikaisen kiltansa 20-vuotisjuhlissa, ja voi vain arvailla missä kunnossa ja koska mahtaa kotiutua. Minä lasken tässä sen varaan, että jos valvon, nukun pitempään ja herätessäni mieskin on ehtinyt joko a) selvitä vähän, tai ainakin b) tulla kotiin.

Juhlikoon nyt kun ei tuo kovin usein käy viihteellä, pari kolme kertaa vuodessa plus ne kerrat kun olemme liikenteessä yhdessä. Tosin kapakassa olemme to-del-la harvoin yhdessä, yleensä olemme kavereiden luona tai meillä on vieraita istumassa iltaa, mutta silloin kun lähden kapakkaan, lähden mielummin naisporukassa. Minä tykkään kyllä istua pubissa niin kuin mieskin, mutta mies ei oikein ymmärrä pöydillä tanssimisen (tai minkään muunkaan tanssimisen) ja muun vastaavan riekkumisen päälle.

Tuolla olisi pari House-jaksoa dvd:lle poltettuina, nyt pitäis vain päättää katsonko ne ja neulon joululahjakaulahuivia vai menenkö sänkyyn unettomana pyörimään. Jostain syystä en ole vieläkään oppinut nukkumaan kunnolla jos mies ei ole tullut kotiin. Silloin kun hän on työmatkalla, ei ole ongelmia, mutta kun hänen pitäisi tulla yöllä, mutta en tiedä mihin aikaan, en saa unta ja hätkähdän jokaista risausta - ja niitähän vanhassa talossa riittää.

* säe Värttinän kappaleesta Laiska

Jouluaatto 2005