Kun vanhempani asuivat tässä talossa, taloyhtiössä vietettiin legendaarisia talkoita. Päivä tehtiin hulluna hommia, ruokailu hoidettiin nyyttäriperiaatteella ja kaljaa ostettiin yhtiön piikkiin, joku raahasi grillin yhteiselle keskipihalle ja pihatöiden jälkeen ja lasten mentyä nukkumaan aikuiset istuivat aamuun asti pihakatoksessa parantamassa maailmaa (ja juomassa kaljaa). Seuraavana aamuna (käytännössä puolen päivän aikaan) porukka alkoi ryömiä koloistaan ja kokoontui yhteiselle nyyttäribrunssille pihalle.

Myöhemmin porukka osittain vaihtui ja perheet olivat aika erilaisia ja eri-ikäisiä. Nyt ollaan pääsemässä vanhaan meininkiin taikaisin, kahdeksasta perheestä (neljä paritaloa ringissä) kuudessa ollaan suunnilleen saman ikäisiä (ja kolmessa naisväki, minä siis mukaan lukien, on toista polvea ja naapureita jo lapsuudessa) ja kemiat pelaavat hyvin yhteen, varsinkin naisilla.

Lauantaina meillä oli pihatalkoot, joiden jälkeen  minä ja mies livistimme ystäviemme luo viettämään miehen  nelikymppisiä (en muuten tajua miksi minä tunnen itseni vanhaksi kun mies täyttää 40, epäreilua...). Juhlimme syöden hyvin ja juoden kohtuullisesti, kotiin pärähdimme taksilla joskus yhden aikaan ja - yllätys! - taloyhtiön naisväen enemmistö istui edelleen pihalla talkoiden jatkoilla. Mies käväisi kuuntelemassa humalaisten naisten onnittelulaulun (voitte kuvitella) ja painui nukkumaan, minä jäin vielä ulos.

Ehkäpä tätä menoa saamme uusittua myös taloyhtiön pikkujoulu- ja sikajuhla perinteet (siis ei sikailujuhla, vaikka sitäkin kai joskus tapahtui; sikajuhlissa kokonainen sika paistettiin joko maakuopassa rosvopaistin tapaan tai valtavassa grillivartaassa pyörimässä). Kesäisiin pihajuhliin oli tapana kutsua taloyhtiön ympärillä olevien talojen porukat myös mukaan, taka-ajatuksena ehkäistä naapureiden valituset mahdollisesta metelistä. Ystäväni isän 50-vuotisjuhlat ovat jääneet erityisesti mieleen, silloin vieraita oli aivan älyttömästi, pihalle rakennettiin tanssilava, jossa Åke Blomqvist vaimonsa kanssa piti lyhyen tanssikurssin halukkaille, pitopalvelu grillasi valtavalla grillillä ja ystäväni kanssa teimme sangriaa lähemmäs sadan litran saaviin, pihalle oli tuotu huikeat äänentoistolaitteet karaokesysteemeineen ja pöydissä oli oikein valkeat liinat ja kaikki. Aamuyöstä juhlakalu viihdytti meitä noin parikymppisiä nuorison edustajia kertoen käsittämättömän levottomia juttuja lasipöydän alla selällään maaten.

Joku tässä yhdessä läntisen Espoon kauimmaisista käpykylistä ja erityisesti tässä taloyhtiössä ja ympäristössä viehättää ja vetää kun tänne palaa seuraava sukupolvi asumaan vanhempien muutettua pois.