Pitkästä aikaa on kivaa istua luennoilla. Tämän vuoden puolella ei ole vielä ollut tenttejä, mutta viime vuoden viimeisestä - joka tuntui jo tenttitilanteessa menevän hyvin - napsahti nelonen, olen erittäin tyytyväinen. Kohtuullisen hyvin olen pitänyt stressiminänä kurissa ja ottanut sekä opiskelun että muun toiminnan rennosti. Ja kas kummaa, hommat ovat silti hoituneet, eikä maailma ole livennyt radaltaan. Ikävä kyllä nyt alkaa alkuvuoden rötväily ja suhteellinen kiireettömyys vähitellen väistyä, sillä tentit alkavat lähestyä ja uusia kursseja alkaa tiheämpään tahtiin kuin vanhat ehtivät loppua.

Monta vuotta olen onnistunut välttämään päällekkäisiä luentokursseja, mutta nyt ei onnistunut minkäänlainen temppuilu. Tiedossa siis stressiä ja hampaiden kiristelyä. Olen nykyään erittäin tunnollinen luennolla istuja, yksikin väliin jäänyt kerta saa epävarmuuskertoimeni ampaisemaan taivaisiin - aivan varmasti juuri sillä luennolla käsiteltiin jotain äärettömän tärkeää, sellaista mitä ilman tentti ei mene läpi ja kaikki muu opittu on turhaa liirumlaarumia. Ei tarvitse sanoa ääneen, tiedän että tuo on totaalisen järjetöntä, mutta minkäs sitä perusluonteelleen voi, kontrollifriikki mikä kontrollifriikki. Saa nähdä miten sekopäiseksi yllyn arpoessani kummalle päällekkäisistä luennoista menen, ja hommassa on tietysti sekin riski, että jään luentosalien puoleen väliin paikoilleni pyörimään.