Ihan pikkiriikkisen pistää sapettaen. Ylen Aamu-tv:ssä Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming mainitsi Espoon esimerkkinä siitä, miten (terveydenhoidossa) asiat voidaan järjestää hyvin. Ensinnäkin keskustelussa oli puhe syrjäseuduista, eikä minun päähäni mahdu millä ihmeen kriteereillä Espoo on syrjäseutua. Ja toisekseen, Espoo on esimerkki siitä, miten asiat voidaan järjestää suurilla verotuloilla varakkaassa kaupungissa.

Eikä ne asiat oikeastaan edes niin hyvin ole.

Koulupsykologin testauksiin on ainakin meidän alueellamme Espoossa puolentoista vuoden jono. Tänään saimme tietää, että esikoisen hammaskalusto tarvitsisi oikomishoitoa, muuten on todennäköisesti aikuisena edessa samanlainen viiden vuoden projekti leuan katkaisu- ja siirto-operaatioineen kuin minkä itse olen käynyt läpi. MUTTA. Alueellamme ei ole yhtään kunnallista oikojaa, virka on kuulemma ollut viime keväästä auki, mutta ainoatakaan hakemusta ei ole kaupungille tippunut. Sorry, no bonus. Ainoa vaihtoehto on yksityinen oikominen. Kallista. Ei kiva.