Pelasimme hauskaa peliä, jonka nimi on Luonneanalyysi - tai jotain sinne päin. Idea on lyhykäisyydessään se, että joka kierroksella yksi yrittää arvata, ketä muut seurueesta kuvailevat pelin antaman ohjeen mukaan. Ohjeet ovat älyvapaita tyyliin mikä kaupunginosa ja miksi kohdehenkilö olisi? / jos ei olisi mitään estoja, mitä sellaisia tapoja kohdehenkilö omaksuisi, mitä hänellä ei nyt ole? / jos kohdehenkilö olisi kirjan henkilö, niin mikä ja minkälaisessa kirjassa? Jne. Pelaaminen on hauskaa, kun porukalla ei pipo kiristä ja tunnemme toisemme tarpeeksi hyvin. Ilta oli täynnä hervotonta, suurelta osin kaksimielistä ja pöljää, mutta sitäkin hauskempaa herjanheittoa. Rentouttavaa heittää välillä aivot narikkaan.
Edit klo 23.07
Huomasinpa juuri saaneeni muistin virkistystä sähköpostitse. Tätäkin nimittäin eilen laulettiin ratkihauskan toimesta. Kannattaa varoa luonneanalyysipelejä epävakaassa seurassa ;)
Hullu kirvesmies
(KIK:n suosikki / VTK:n valttikortti)
I
llalla, kun mielipuoli kirveen saa,
hän johdattaa mut aitan taa,
siellä missä aivokoppa aukeaa
ja verikin on punaisin.
Nauraen lyö hullu niskan taa,
tunnen sen jo veri tirskahtaa.
Vaikk' on taju himmennytkin,
hullu hakkaa vielä nytkin
niskantynkää verta pursuvaa.
(KIK:n suosikki / VTK:n valttikortti)
I
llalla, kun mielipuoli kirveen saa,
hän johdattaa mut aitan taa,
siellä missä aivokoppa aukeaa
ja verikin on punaisin.
Nauraen lyö hullu niskan taa,
tunnen sen jo veri tirskahtaa.
Vaikk' on taju himmennytkin,
hullu hakkaa vielä nytkin
niskantynkää verta pursuvaa.
Ilta oli mukava ja kostea, minä aloin väsähtää jo yhden jälkeen (olimme aloittaneet ruokapuolella jo kolmelta iltapäivällä), ja kahdelta soitimme taksin ja lähdimme kotiin nukkumaan. Onnistuimme jopa kotiutumaan äitiäni herättämättä, hän oli ollut lapsenvahtina ja jäänyt meille yöksi. Tänään herätessämme (lähempänä puolta päivää) äiti olikin jo lähtenyt, toivuttuamme menimme koko perhe äidin luokse syömään ja elbaamaan.
Sen verran väsytti, että emme olleet kovinkaan seurallisia, kuuntelin äidin juttuja hieman poissaolevana ja siirryin lopulta sohvalle löhöämään mieheni kanssa sylikkäin. Lapset leikkivät keskenään harvinaisen sopuisasti ja nuorin veljeni (vielä äidin luona asuva) pelasi välillä lasten kanssa huoneessaan tietokoneella ja konsoleilla. Äiti istui nojatuolissa ristipistotyötään tehden ja jutusteli kanssamme niitä näitä. Ihan mukava rauhallinen päivä.
Vielä kaksi lomapäivää. Paitsi että mieheni kertoi juuri luvanneensa töissä viimeistellä jonkun esityksen loman aikana. Ei kiva.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.