Jos ei olisi näin upea päivä, voisi vituttaa aika lujaa. Tai ei siinä aurinkokaan taida auttaa. Näköjään. Kävin taas rautojenrassaajan luona, eikä vieläkään ole palikat paikallaan eli epätietoisuus (jonka kestäminen ei todellakaan ole mun vahvin lajini) leikkausajankohdasta jatkuu. Ehkä jo heinäkuussa - tai sitten elokuussa - vaikka voihan se huonolla tuurilla mennä syyskuullekin. SAATANA. Ei voi muuta enää sanoa. Paitsi hyvästit kesäsuunnitelmille.

Alun perinhän meillä oli lapsille hoitopaikat sovittu pariksi viikoksi, ja tarkoitus oli lähteä ystäväpariskunnan kanssa aikuisten kesken Italiaan (ensimmäinen pidempi lomamatka ilman lapsia). Sitten tämä leikkauksen siirtyminen sotki ne suunnitelmat kun mitään ei voi varata (syksyllä vielä luultiin että leikkaus olisi vuodenvaihteessa). Sen jälkeen oli syytä uskoa että leikkaus olisi touko-kesäkuussa, joten siihen ei ole voinut suunnitella mitään tarkkaa, mutta olimme aikoneet korvata Italian reissun viikon matkalla Viroon. Arvatkaa milloin? No tietysti ELOKUUSSA. Silloinhan hammasrumban piti olla viimeistään ohi. VITTUVITTUVITTU. Eli se siitäkin reissusta.

Saa nähdä onnistuuko Ruotsissa broidin luona käyminenkään missään välissä, sillä kuukausi ennen leikkausta pitää ravata vähän väliä kirurgisessa sairaalassa kaikenlaisen leikkaukseen liittyvän säädön ja härhellyksen takia. Helvetin helvetti. Siis mua alkaa tosiaa kyrpiä vähitellen tämä systeemi. Kun olisi edes jonkun vika niin tietäisi kenelle voisi kiukutella.

Taitaa meidän reissut jäädä kotimaassa telttailuun (se tosin on hauskaa, mutta kun oli tarkoitus vähän muutakin kivaa ehtiä..). Vinkkejä ja vihjeitä matkakohteista otetaan vastaan. Niin ja jos joku kärsii liiallisesta hiljaisuudesta ja rauhasta niin nyt olisi tarjolla pihamaalle leiriytyvä kovaääninen kuusihenkinen perhe! No ei vaiskaan ;P