Yllätinpä itseni. Pidän itseäni aika sävyisänä (paitsi ehkä kotona), mutta nyt ärsytti sen verran pahasti, että en tapani mukaan ollut hiljaa ja niellyt sanojani, tai pahempaa vielä, myöntynyt ja pyytänyt vastoin oikeudentajuani anteeksi. Kun en mielestäni ollut mitään väärää tehnyt/sanonut/kirjoittanut. Pahoillaan olen siitä jos toinen loukkaantui, mutta en siitä mitä kirjoitin, siinä on nimittäin vissi ero kumpaa pahoittelen.

Oikeasti on kyseessä pieni ja mitätön sananvaihto, joka alkoi huumorisävytteisestä postauksesta ja sen kommenteista, jotka sitten erästä ärsyttivät, loukkasivat, kalahtivat nilkkaan tai jotain. Ei liene harvinaista Blogistaniassa, mutta olen itse ennen varonut sekaantumasta vastaaviin.

Onneksi omassa blogissaan voi sentään yksinvaltiaan oikeuksin sanoa mitä huvittaa. Esimerkiksi kertoa tästä vaikkei se välttämättä kaikkien mielestä olisikaan korrektia. Huomatkaa muuten kategoria, meni 'ihmettelyyn' eikä 'v-tutukseen'.

Jos jotakuta kiinnostaa tietää mistä on kysymys, niin olkaatten hyvät. Ei taida tosin olla vaivan arvoista.