Kylläpä nauratti lukea Elman kirjoitus "Totuus minusta",
jossa hän listaa kaikenlaista mihin on muka syypää - ainakin lastensa
mielestä. Ei varmaan pitäisi nauraa, luulen että tulen kuulemaan
vastaavaa aika pian omilta lapsiltani. Neljästä lapsestani nuorin
täyttää kesällä kuusi ja vanhin yksitoista; esikoinen alkaa uhkaavasti
lähestyä ikää jossa kaikki mahdollinen on äidin syytä.
Kuinkahan huumorintajuisesti sellaisiin syytöksiin pystyy suhtautumaan?
Tai kuinka pahasti kirpaisee kun teinimonsteri huutaa vihaavansa
mutsia? Kokemuksia ? Meillä on varmaan seitsemän vuoden kuluttua
helvetti päässyt irti kun talossa on 17-vuotias poika ja tytöt 12, 14
ja 15 vuotta...
keskiviikko, 8. helmikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.